Ammunta

IDPA – Itsepuolustusammuntaa

Toiminnallisesta ammunnasta innostuneelle löytyy Suomesta muutakin kuin kompressiosukkia ja sponsoripaitoja vilisevä Practical-ammunta tai maastokuvioilla kyllästetty Sovellettu Reserviläisammunta. Monipuolista ampumataitoa sekä lisää treeni- ja kisamahdollisuuksia tarjoaa International Defensive Pistol Association, eli IDPA.

IDPA-harrastaja vetää paidan alta pistoolia kotelostaan ampuakseen rastisuorituksen.

Mikä IDPA ja miksi?

IDPA on urheiluammuntajärjestö, jonka kilpailuissa painotetaan itsepuolustuslähtöistä ampumataitoa ja taktiikkaa. Amerikasta lähtöisin olevassa lajissa ammutaan pistooleilla, revolvereilla ja pistoolikaliiperisilla kivääreillä. Kiväärit poislukien käytettävien aseiden tulisi ainakin teoriassa olla arkivaatteiden alle piilotettavia.

IDPA perustettiin 90-luvun puolivälissä tarjoamaan laji ampujille, jotka halusivat harjoitella taitojaan erityisesti itsepuolustuksen näkökulmasta. Sen hetken päälajit, USPSA jaIPSC, olivat IDPAn perustajien mielestä eksyneet liian kauas tosimaailman tilanteista ja välineistä. Avaruusasetta muistuttavat pistoolit runkokiinnitteisillä tähtäimillä, latauskahvoilla ja pikavetotelakoilla eivät olleet käytännöllisiä, eivätkä varsinkaan paidan alle kätkettävissä.

IDPA-harrastaja seisoo sisäampumaradalla vyöllään pistooli kotelossa.
Housunkauluksen ulkopuolella kannettava pistooli asetetaan useimmiten sivulle “kello kolmeen”.

Pyssy piilossa

Rastit alkavat tavallisesti vetämällä pistooli kotelosta, joka on piilotettu vaatteiden alle. Osa kilpailijoista käyttää housun kauluksen sisäpuolelle asetettua IWB (Inside Waistband) koteloa, mutta valtaosa kantaa pistooliaan OWB (Outside Waistband) vyökotelossa ulkopuolella ja sen päällä piilottavaa vaatetta. Ehkä näkyvin piirre IDPAssa onkin juuri yleisin kilpailijoiden käyttämä piilottava vaate, tyypillisesti pitkähkö liivi tai takki, joka peittää pistoolin lisäksi myös mukana kannettavat lippaat koteloissaan.

Pistelasku on muita lajeja yksinkertaisempi, eikä osumakertoimia tarvitse ynnäillä. Pisteet määräytyvät yksinkertaisesti suoritusajasta, johon summataan tarkkuussakot ja rangaistukset. IDPAssa taulu muistuttaa kulmikasta ihmisen siluettia, jonka rinnan ja pään kohdalla on pyöreät osuma-alueet. Osuma tauluun pyöreiden alueiden ulkopuolelle ansaitsee joko +1 tai +3 sekuntia tarkkuussakkoa (PD eli points down) ja osuma reunaan tai kokonaan ohi +5 sekuntia.

IDPA-harrastaja nostaa paidan helmaa näyttääkseen pistoolinsa, joka on kotelossaan kiinnitettynä housunkauluksen sisäpuolelle.
Housunkauluksen sisäpuolella kannettavan pistoolin voi peittää myös tavallisella college-paidalla tai hupparilla.

Uhat, suojat ja prioriteetit

Lajin erityispiirteet eivät rajoitu pelkästään pisteisiin ja sallittuun kalustoon tai varusteisiin, vaan sisältävät myös runsaasti rastien suoritustapaan liittyviä sääntöjä. Näistä merkittävimmät ovat suojan käyttö sekä taulujen, joita IDPAssa kutsutaan nimellä uhka, taktinen priorisointi

Kolme IDPA-taulua osittain päällekkäin keskimmäisenä epäuhka.
Taulua jota ei tule ampua, eli panttivankia tai “epäuhkaa” (eng. non-threat), kuvataan kahdella maalatulla mustalla kämmenen kuvalla.

IDPAssa odotetaan ampujan käyttävän suojaa aina kun se on mahdollista, ja jos rastin aikana näkee taulun ampumatta sitä, saa rangaistussekunteja. Kulman takaa kurottaessa uhat on kohdattava, eli maalit ammuttava, siinä järjestyksessä kun ne tulevat näkyviin. Avoimella paikalla usean taulun näkyessä ne on ammuttava lähimmästä kauimpaan. 

Ampumajärjestyksen ja suojan käytön nyanssit voivat ovat välillä monimutkaisiakin, sillä käytettävä suoja saattaakin olla matala, jolloin sen taakse täytyy polvistua. Tällöin taktinen prioriteetti myös vaihtuu lähimpään tauluun, eikä ensiksi näkyvään. Suojan käytön ja taktisen priorisoinnin virheistä saa rangaistussekunteja, jotka lisätään kokonaisaikaan.

IDPA-harrastaja ampuu tauluja rastisuorituksellaan suojan takaa revolverilla, jalka rikelinjan päällä.
Suojan käyttöä voidaan korostaa maassa olevalla rikelinjalla. Jos ampujan jalka osuu ampuessa lattiaan linjan toisella puolella, seuraa rangaistussekunteja.

Lipas!

Toisin kuin SRAssa tai IPSCssä, IDPAssa rastin aikana ei noin vain voi pudotella lippaita matkan varrelle. IDPAssa lippaanvaihtoja on kahta eri sorttia. Ensimmäinen on niinsanottu hätälippaanvaihto, jonka lähtötilanteessa lipas on ammuttu tyhjäksi ja luisti on lukittunut taakse. Hätälippaanvaihdossa pudotetaan tyhjä lipas maahan ja vaihdetaan varusteista uusi tilalle. Hätälippaanvaihdon voi suorittaa, vaikka ampumattomia tauluja olisi näkyvillä, eikä lippaan hylkäämisestä saa rangaistusta.

Toinen lippaanvaihto on nimeltään taktinen lippaanvaihto, joka tulee suorittaa silloin kun edellisessä lippaassa on vielä patruunoita jäljellä, eli luisti ei ole lukkiutunut taakse. Tällöin aseessa olevaa lipasta ei saa pudottaa maahan ja hylätä, vaan se on lippaanvaihdon yhteydessä säilöttävä varusteisiin tai taskuun, tai noukittava mukaan ennen rastin viimeistä laukausta.

IDPA-harrastaja vetää revolveria kotelosta sisäradalla ampuakseen rastisuorituksen.
Revolverit ovat suosittuja IDPA:ssa ja niille on oma sarjansa.

Lajin yksi erikoisimmista piirteistä lienee suoritus, joka kulkee nimellä retentiolaukaus. Retentiolaukaukset ammutaan erittäin lyhyen etäisyyden päässä taulusta kyynärvarsi kehoa koskettaen ja välittömästi kotelostavedon jälkeen. Tarkoitus on simuloida äkillistä itsepuolustustilannetta miltei kosketusetäisyydeltä.

Rennompaa pienemmällä rahalla

IDPAn etu lajina on, että se on helposti lähestyttävä ja kynnys aloittaa on tyypillisesti muita lajeja pienempi. Varusteita ei tarvitse ostaa niin paljon kuin muissa lajeissa, suojaimet sekä pistooli lippaineen ja vyökotelot niille riittää. Kilpailuissa patruunan kulutus on IPSCiin ja SRAhan tottuneelle vähäisempi, sillä lippaiden patruunamäärät ovat rajoitettuja ja rastit lyhyempiä, eikä lompakko siten kevene ihan yhtä paljon. Sisäradalla tapahtuvissa treeneissä kannattaa kuitenkin panostaa lyijyaltistuksen minimoimiseen ja hyvin varusteltu ratalaukku sujuvoittaa ratareissua merkittävästi.

IDPA-harrastaja demonstroi IDPA:ssa tarvittavat varusteet: pistooli ja lippaat vyökoteloissaan sekä ne alleen peittävä vaate.
IDPA:ssa tarvittavat varusteet: pistooli sekä pari lipasta koteloineen ja peittävä vaate.

IDPAlle on myös muita lajeja tyypillisempää vaihdella rastisuorituksissa vaadittuja taulukohtaisia laukausmääriä. Joskus uhat kohdataan vain yhdellä laukauksella per taulu, joskus jopa neljällä. Rastisuorituksia ei myöskään muiden lajien tavoin pääse kuivaharjoittelemaan eli “himmailemaan” ennen suoritusta. Rastin kulku ja taulujen paikat käydään tuomarin johdolla läpi kertaalleen, eikä liikeratojen ja tähtäyslinjojen mallailu ilman asetta ole sallittua. Rastit ovat tavallisesti myös hitaampia ja tunnelmaa harrastajien keskuudessa kuvaillaan usein rennommaksi.

Miten mukaan IDPAan?

Aloittamiseen IDPAssa ei vaadita varsinaista turvallisen ampujan koetta, mutta voidakseen osallistua virallisiin kilpailuihin harrastajan on suoritettava kilpailuluokan määrittävä testiammunta, eli classifier. Testiammunnassa varmistutaan, että ampuja osaa toimia turvallisesti, ja sen tulos määrittää missä kilpaluokassa ampuja tulee kilpailemaan. Luokkia on yhteensä viisi: Novice (NV), Marksman (MM), Sharpshooter (SS), Expert (EX) ja Master (MA). Kilpaluokissa ei voi pudota taaksepäin vaan ainoastaan edetä.

3D-tulostettu muovilaatikko, jonka sisään IDPA:n Compact Carry Pistol -sarjan pistoolin on mahduttava.
Compact Carry Pistol -sarjassa kilpailevan aseen on mahduttava kokonaan laatikon sisään.

IDPAn harrastaminen edellyttää jäsenmaksun maksamista amerikkalaiselle kattojärjestölle, mikä on joko 60 dollaria vuosi tai 165 dollaria kolme vuotta kerralla. Mukaan toimintaan pääsee parhaiten ottamalla yhteyttä paikalliseen IDPA-seuraan. Lähimmän jäsenseurasi löydät järjestön nettisivuilta IDPA.com/clubs.